Minua ovat monet MTK:n jäsenet moittineet ja nimitelleet, koska en ole MTK:n metsäjäsen. Metsätalouden edunvalvonta on minulle niin tärkeä asia etten halua ohittaa asiaa välinpitämättömästi. Siksi kirjasin alle perusteluni.
Toivon, että perusteluni hyödyttävät myös MTK:ta. MTK:n metsäjäsenyyskampanja on jäänyt kovin kauaksi tavoitteistaan ja kritiikkini kertoo syitä siihen.
Metsänomistajana kuulun alati kasvavaan enemmistöön, joka ei harjoita maataloutta. Olen myös nk. etämetsänomistaja eli ryhmässä, joka on kooltaan suuri, mutta valitettavan passiivinen ja aliedustettuna päätöksenteossa.
Metsätalouden kehittämiseen liittyvistä asioista olen vuosien varrella keskustellut ja kirjoittanut paljon. Ilokseni olen havainnut, että en ole ainoa, joka kaipaa muutoksia toimintaympäristöön ja uskoo alan kehittyvän muutenkin kuin tukien lisääntymisen kautta. Olen myös usein pettynyt kansallisiin metsäalan kehitysohjelmiin tai -mietintöihin, sillä niitä vaivaa näköalattomuus, ts. tulevaisuuden ratkaisut haetaan vuosikymmenten takaisista toimintamalleista. Sanon tämän siksi, että se näkyy myös kriittisessä suhtautumisessani MTK:hon.
Ennen kuin menen enemmän kritiikin puolelle annan tunnustusta ja ihan aiheesta: MTK on maatalouden edunvalvojana Suomen paras ja tehokkain etujärjestö, jonka henkilöstö on osaavaa ja koulutus korkeatasoista. Tästä on näyttöä kymmenien vuosien ajalta. Alan lehti, Maaseudun tulevaisuus-, on yksi Suomen parhaiten toimitetuista lehdistä.
Maatalouden ja metsätalouden edunvalvonnalla iso ero
Maatalouden liiketoiminta tapahtuu tiukan säännellyssä ympäristössä. Metsätaloudessa tilanne on toinen. Metsätalouden tulot syntyvät puun kysynnästä, johon vaikuttaa suoraan markkinatilanne maailmanlaajuisilla vapailla markkinoilla. Maatalouden edunvalvonnassa poliittisen päätöksenteon ja sääntelyn ohjailu on keskeistä, mutta metsätaloudessa sen merkitys on pieni.
Tämä ero liiketoimintaympäristöissä tarkoittaa myös oleellista eroa edunvalvonnassa. Maataloudessa poliittisen päätöksenteon ja sääntelyn ohjailu on keskeistä, mutta metsätaloudessa ohjailun merkitys on pieni. Metsätaloudessa on tavoiteltava ennen kaikkea hyvin toimivia puumarkkinoita, hyvää kysyntää puulle ja tehokkaita metsätalouden palveluita. Metsänomistajan näkökulmasta MTK:n paras osaaminen liittyykin puumarkkinoiden pitkään tuntemukseen.
Nimensä mukaisesti MTK on maataloustuottajain järjestö. Metsätalous on ollut mukana maatalouden sivuelinkeinona. Ajatus laajentaa toimintaa metsäjäsenillä kuulostaa helpolta, mutta on todellisuudessa vaikeaa, sillä maatalouden tehokas edunvalvonta ei palvele hyvin metsätalouden edunvalvontaa eikä päinvastoin.
Mitä on metsätalouden edunvalvonta?
Tässä esimerkkejä siitä, mitä hyvä edunvalvonta pitää sisällään:
- palvelualan kilpailua on edistettävä purkamalla jäykkyyksiä organisaatioista ja toiminnasta:
- metsäkeskusten palvelutoiminta ja viranomaisroolit on eriytettävä
- metsänhoitomaksu on muutettava kilpailua rajoittavasta tekijästä kilpailua lisääväksi tekijäksi
- metsänhoitoyhdistyksiä on ohjattava demokraattisen kontrollin asemesta asiakkaiden kautta
- kansalliset kehitysohjelmat, kuten KMO, on uudistettava
- metsätalouden terveyttä on edistettävä karsimalla ja yksinkertaistamalla tukia
- puukauppatapoja on nykyaikaistettava (mm. kokorunkokauppa)
- hakkuupalvelut ja puun välityspalvelut on vapautettava kilpailulle
- metsäomaisuuden arvopaperistamista on lisättävä (yhteismetsien rinnalle Oy- ja rahastomuotoiset yhteenliittymät) tilakokojen kasvattamiseksi ja erikoistumisen edistämiseksi
- metsätilojen kaupan varainsiirtovero on alennettava ja markkinoita edistettävä
- on luotava uusia keinoja hinta- ja kysyntävakauden edistämiseksi
- metsästykseen on luotava laajempia sopimusmalleja ja edistettävä alan liiketoimintaa
Ovatko tuet ja veronalennukset tehokasta edunvalvontaa?
Viime aikojen näyttävimmät toimet MTK:lla olivat osuus Ahon työryhmässä ja kätilönä toimiminen veronalennusasiassa. Kummankin toimen hyöty metsätaloudelle on kyseenalainen. Parempi olisi ollut, että markkinat olisivat saaneet toimia ilman häiriöitä. Ahon työryhmän ehdotuksista puuttui näkemys tulevaisuudesta ja sitä ohjaavat toimet. Johtopäätökseni oli, ettei myöskään MTK:lla ollut sellaista esittää, vaan sekin tyytyi tuttuun peliin tukirahojen lisäämiseksi.
Tuet ja veronalennukset eivät pitkällä aikavälillä edistä tärkeintä päämäärää eli toiminnan vahvaa kehittämistä. Kokemukset osoittavat pikemminkin päinvastaista.
Onko tämä selkeää, avointa ja tasapuolista?
Olen viiden metsänomistajajärjestön jäsen. Järjestöt ostavat tarvitsemiaan palveluja metsänomistajien liitoilta, jotka taas ostavat edunvalvontapalveluita MTK:lta. Päällekkäisyyksistä huolimatta tämän vielä hahmotan. Suurempi ihmettely alkaa siitä, että minua vaaditaan vielä - kuudennen kerran - jäseneksi samaan edunvalvontaketjuun. Nyt hinta on moninkertainen, mutta lisäys äänioikeuteen on olematon. En myöskään ymmärrä miksi MTK:n jäsenelle pelkkä metsätalouden edunvalvonta maksaa vähintäin saman kuin maa- ja metsätalouden edunvalvonta yhdessä.
Kohti toimivampaa edunvalvontaa
Toivon, että huono tulos uusien metsäjäsenien saamisessa herättää MTK:n muutokseen ja tarvittavaan nöyryyteen. Jos metsäjäsenille halutaan tarjota korkealaatuista edunvalvontaa se vaatii väistämättä MTK:n rakenteiden ja perinteisten toimintatapojen muuttamista.
MTK:n minullekin kauppaama edunvalvonnan lisäpaketti - metsäjäsenyys - ei ole mennyt kaupaksi ja syyt ovat minusta selvät. Tärkein askel oikeaan suuntaan olisi, että metsätalouden edunvalvonta itsenäistyisi MTK:n maatalouden edunvalvonnasta. Silloin MTK:n myymä metsätalouden edunvalvonta saisi tarvittavaa uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä painotukset paremmin kohdalleen. Jäsenyysasia - eli se miten metsänomistajat ostavat edunvalvontapalveluja - olisi sekin helpompi järjestää itsenäisen metsätalouden keskusliiton kanssa.
Jaakko Temmes,
metsänomistaja, MHY-valtuutettu
Helsinki
