15.11.2010
30.10.2010
14.9.2010
Haastattelu metsätaloudesta 7.9.2010.
Ote ohjelmasta Puoli seitsemän, YLE TV1 tiistaina 7.9. klo 18.30.
Haastattelijana ja koostajana oli toimittaja Matti Toivonen. Ohjelmassa esitetty lyhyt kooste pitemmistä keskusteluistamme oli onnistunut. Kiitokset Matille hyvästä työstä ja paneutumisesta metsätalouteen.
14.3.2010
Re:Metsänhoitoyhdistys kehittää ja kehittyy
Puheenvuoro Metsälehden keskustelupalstalla 14.3.2010.
Koko keskusteluketju.
MHY Päijät-Häme on monessa suhteessa mallikelpoinen metsänhoitoyhdistys. Viisasta kehitystä on ollut se, että yhdistyksen talous ei juurikaan perustu lakisääteiselle MH-maksulle. Kun valtaosa tuloista tulee muualta, painotukset ovat kohdallaan eli keskitytään tuottamaan metsänomistajille sellaisia palveluja, joista ollaan valmiita myös maksamaan.
Perusajatus, joka on metsänhoitomaksun takana on minusta hyvä. Nykyinen toteutus ei vain ole nykyaikaa. Suurin ongelma on, että maksu menee automaattisesti paikalliselle MH-yhdistykselle.
Metsänhoitomaksusta sanotaan, että se on metsänomistajan rahaa. Siksi minusta metsänomistajalla tulisi olla enemmän päätäntävaltaa MH-maksun osalta. Maksu tulisi voida ohjata sille palvelujen tuottajalle, jonka palveluja käyttää. Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä ja niinhän sen pitäisi olla.
Olen ollut jo useita vuosia nykyisen MHY Päijät-Hämeen jäsen, asiakas ja valtuutettu. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että maksan yhdistyksen palveluista "perusmaksua" MH-maksun muodossa, sillä käytän paljon yhdistyksen palveluita. Jos MH-maksua ei olisi maksaisin yhdistykselle todennäköisesti muunlaista jäsenmaksua, puitesopimuksen perusmaksua tai "osuusmaksua".
Sen sijaan en ymmärrä, miksi minun pitäisi maksaa omaa "metsänomistajan rahaani" jollekin yhdistykselle tai palvelujen tarjoajalle, jonka palveluja en käytä ?
Eli lisää päätäntävaltaa metsänomistajalle MH-maksunsa osalta. Samalla saadan poistettua nykyisen MH-maksukäytännön keskeisimmät haitat.
Jaakko Temmes
valtuutettu, MHY Päijät-Häme
Koko keskusteluketju.
MHY Päijät-Häme on monessa suhteessa mallikelpoinen metsänhoitoyhdistys. Viisasta kehitystä on ollut se, että yhdistyksen talous ei juurikaan perustu lakisääteiselle MH-maksulle. Kun valtaosa tuloista tulee muualta, painotukset ovat kohdallaan eli keskitytään tuottamaan metsänomistajille sellaisia palveluja, joista ollaan valmiita myös maksamaan.
Perusajatus, joka on metsänhoitomaksun takana on minusta hyvä. Nykyinen toteutus ei vain ole nykyaikaa. Suurin ongelma on, että maksu menee automaattisesti paikalliselle MH-yhdistykselle.
Metsänhoitomaksusta sanotaan, että se on metsänomistajan rahaa. Siksi minusta metsänomistajalla tulisi olla enemmän päätäntävaltaa MH-maksun osalta. Maksu tulisi voida ohjata sille palvelujen tuottajalle, jonka palveluja käyttää. Tämä kuulostaa itsestään selvyydeltä ja niinhän sen pitäisi olla.
Olen ollut jo useita vuosia nykyisen MHY Päijät-Hämeen jäsen, asiakas ja valtuutettu. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että maksan yhdistyksen palveluista "perusmaksua" MH-maksun muodossa, sillä käytän paljon yhdistyksen palveluita. Jos MH-maksua ei olisi maksaisin yhdistykselle todennäköisesti muunlaista jäsenmaksua, puitesopimuksen perusmaksua tai "osuusmaksua".
Sen sijaan en ymmärrä, miksi minun pitäisi maksaa omaa "metsänomistajan rahaani" jollekin yhdistykselle tai palvelujen tarjoajalle, jonka palveluja en käytä ?
Eli lisää päätäntävaltaa metsänomistajalle MH-maksunsa osalta. Samalla saadan poistettua nykyisen MH-maksukäytännön keskeisimmät haitat.
Jaakko Temmes
valtuutettu, MHY Päijät-Häme
2.3.2010
Metsänomistaja kaipaa vaihtoehtoja ja vapautta
Haastattelu, Maaseudun Tulevaisuus, metsänomistajanumero 24.2.2010.
30.1.2010
Mikä kannustaisi metsänomistajia hoitamaan ja käyttämään metsiään ?
Esitys Metsänhoidon linjat –seminaarissa 27.1.2010.
14.1.2010
Vältä pitkiä hakkuusopimuksia
Pitkät hakkuuajat aiheuttavat ongelmia puumarkkinoiden toimivuudelle.
Puumarkkinoiden sääntelyn purkamisen jälkeen markkinoiden toiminta on ollut hapuilevaa. Näyttää siltä, että sekä ostajat että myyjät ovat olleet ihmeissään, kun kauhea puupula ja täysi ostajakato vuorottelevat tiiviiseen tahtiin. Soppa puumarkkinoilla on kiehunut komeasti, kun puun käyttö, puun tuonti, määräaikaiset veronalennukset ja puuvarastot ovat kaikki aiheuttaneet toisiaan vahvistavia heilahduksia.
Pystykaupoissa ostaja on perinteisesti ehdottanut parin vuoden hakkuuaikaa. Suuret puun käyttäjät yrittävät turvata tasaisen puun saannin suuren leimikkovarannon avulla eli keräävät pystypuuta varastoon. Houkutus varastojen keräämiseen on suuri, sillä pystyssä oleva puu ei helposti pilaannu ja varastojen rahoitus tulee pääosin metsänomistajilta. Suuri varasto on kuitenkin kaikessa tuotantotoiminnassa ongelmallinen. Varasto sisältää aina riskin hinnan tai tarpeiden muuttumisesta ja vaikeuttaa merkittävästi tuotannon suunnittelua ja ohjausta.
Markkinaheilunnan tekijöihin voidaan vaikuttaa ja tulee vaikuttaa. Muun vaikuttamisen ohella puun myyjä voi omien puukauppojensa osalta vaikuttaa pystypuun varastojen määrään. Jos valtaosa pystykaupoista tehtäisiin oikeaan eikä kuviteltuun puutarpeeseen - esimerkiksi muutaman kuukauden hakkuajalla - kauppoja tehtäisiin tasaisemmin, myyjä saisi rahansa täsmällisemmin ja epävarmuus väärästä hinnasta pienenisi puolin ja toisin.
Tee siis pystykaupat vain silloin, kun ostajalla on todellinen tarve eli ostaja sitoutuu nopeaan hakkuuaikatauluun. Silloin teet palveluksen sekä itsellesi että edistät puumarkkinoiden toimivuutta ja tasaisuutta.
Jaakko Temmes
valtuutettu
MHY Päijät-Häme
Puumarkkinoiden sääntelyn purkamisen jälkeen markkinoiden toiminta on ollut hapuilevaa. Näyttää siltä, että sekä ostajat että myyjät ovat olleet ihmeissään, kun kauhea puupula ja täysi ostajakato vuorottelevat tiiviiseen tahtiin. Soppa puumarkkinoilla on kiehunut komeasti, kun puun käyttö, puun tuonti, määräaikaiset veronalennukset ja puuvarastot ovat kaikki aiheuttaneet toisiaan vahvistavia heilahduksia.
Pystykaupoissa ostaja on perinteisesti ehdottanut parin vuoden hakkuuaikaa. Suuret puun käyttäjät yrittävät turvata tasaisen puun saannin suuren leimikkovarannon avulla eli keräävät pystypuuta varastoon. Houkutus varastojen keräämiseen on suuri, sillä pystyssä oleva puu ei helposti pilaannu ja varastojen rahoitus tulee pääosin metsänomistajilta. Suuri varasto on kuitenkin kaikessa tuotantotoiminnassa ongelmallinen. Varasto sisältää aina riskin hinnan tai tarpeiden muuttumisesta ja vaikeuttaa merkittävästi tuotannon suunnittelua ja ohjausta.
Markkinaheilunnan tekijöihin voidaan vaikuttaa ja tulee vaikuttaa. Muun vaikuttamisen ohella puun myyjä voi omien puukauppojensa osalta vaikuttaa pystypuun varastojen määrään. Jos valtaosa pystykaupoista tehtäisiin oikeaan eikä kuviteltuun puutarpeeseen - esimerkiksi muutaman kuukauden hakkuajalla - kauppoja tehtäisiin tasaisemmin, myyjä saisi rahansa täsmällisemmin ja epävarmuus väärästä hinnasta pienenisi puolin ja toisin.
Tee siis pystykaupat vain silloin, kun ostajalla on todellinen tarve eli ostaja sitoutuu nopeaan hakkuuaikatauluun. Silloin teet palveluksen sekä itsellesi että edistät puumarkkinoiden toimivuutta ja tasaisuutta.
Jaakko Temmes
valtuutettu
MHY Päijät-Häme
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
