"Tämä on metsänomistajien itse päätettävä"

Hieno lause, josta on helppo olla samaa mieltä. Puhuttiin sitten vaikka metsänhoitomaksusta tai edunvalvonnasta. Vaikeudet alkavat vasta sitten, kun etsitään tahoa, jolla on oikeus puhua metsänomistajien äänellä. Uskoako sitä, jolla on suurimmat lihakset, paras supliikki vai kovin ääni?

Mitä jos kysytään MTK:lta ?

Perinteisesti metsänomistajien asioista on kysytty MTK:lta. MTK:n jäsenistö on pääosin maanviljelijöitä, joista iso osa on myös metsätalouden harjoittajia. Laskutavasta riippuen jäsenistössä on noin 10-20% suomalaisista metsänomistajista. Vaikka MTK kuuntelee päätöksissään myös metsänomistajaliittoja, päätösvalta on tiukasti maatalousjäsenillä. Siis jos MTK vastaa kysymykseen on saatu vastaus vasta pieneltä osalta metsänomistajia.

Mitä jos kysytään metsänhoitoyhdistyksistä ?

Metsänhoitoyhdistyksien valtuustoihin metsänhoitomaksua maksavat tilat ovat äänestäneet edustajansa. Yli päättävä elin eli valtuusto kattaa siksi ainakin äänestysprosentin verran alueensa metsänomistajista (40%) tai jos äänestämättä jättäminen tulkitaan valtakirjaksi valitulle valtuustolle, metsänhoitoyhdistyksen vastaus kattaa lähes kaikki alueen metsänomistajat. Harmi vaan, että metsänhoitoyhdistyksiä on Suomessa 113 eli koko maan kattavan mielipiteen saaminen metsänhoitoyhdistyksiltä vaatii vastauksen niiltä kaikilta.

Eikö helpompaa vastausta saisi metsänomistajaliitoilta ?

Suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä kuuluu taas laajemmalla alueella toimivaan metsänomistajaliittoon - kysytään siis sieltä. Metsänomistajaliiton asioissa ylin päätösvalta on käytännössä metsänhoitoyhdistyksien edustajilla. Mutta sitten tulee se ongelma: edustajilta edellytetään MTK:n jäsenyyttä eli edustajaksi käy vain pieni vähemmistö metsänomistajista. Liiton mielipide ei siis koostukaan yhdistysten jäsenistön mielipiteistä, vaan yhdistysten MTK-laisten jäsenien mielipiteestä. Metsänomistajaliitto ei siis pysty vetämään yhteen alueensa metsänhoitoyhdistyksien mielipidettä eli antamaan kattavaa vastausta.

Mitä jos kysytään suoraan metsänomistajilta ?

Kattavin tieto metsänomistajista on metsänhoitomaksun keräämistä varten oleva rekisteri. Sieltä löytyvät ne yli 300 000 tilaa, joiden omistus ylittää pinta-alaltaan metsänhoitomaksun kynnyksen. Tilojen lisäksi sieltä selviävät myös tilojen omistajat. Jos kysyy asiaa suoraan heiltä, voi saada kattavan vastauksen. Kysymys, ruksit ja kirje jokaiselle. Työlästä - kyllä, mutta aina parempi kuin kymmenet välikädet ja "edustuksellisen demokratian" tasot. Ehkäpä se todellinen mielipide - vaikkapa metsänhoitomaksusta - saataisin viimein esiin.

Metsähoitomaksusta vielä

(Kommenttipuheenvuoro Metsälehden keskustelupalstalta 3.3.2009)

Omassa aloituspuheenvuorossani käsittelin vain MTK:n roolia metsätaloudessa. Muissa puheenvuoroissa nousi mukaan myös MH-maksun ja MH-yhdistysten rooli.

MH-maksusta en malta olla lisäämättä muutamaa komenttia.

Minusta MH-maksun suurin ongelma ei ole itse maksu, vaan sen pakko-ohjaus paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle.

Odotan uteliaana EU:lle tehdyn mm. MH-maksua käsitelleen valituksen käsittelyä. Löytyykö Suomesta yhtään niin taitavaa virkamiestä tai politiikkoa, joka pystyy vakuuttamaan EU:n kilpailuviranomaiset siitä, että MH-maksun pakko-ohjaus ei haittaa kilpailua?

Itse MHY-valtuutettuna sahaan omaa oksaani, kun kritisoin tai olen pienentämässä MH-maksua. Suuri MH-maksujen osuus yhdistyksen rahoituksessa tekee sekä valtuuston että yhdistyksen toiminnan helpommaksi, kun ei joka euroa tarvitse pyytää asiakkailta eikä ole suhdanteiden armoilla.

Kannattaa kuitenkin kysyä itseltään metsänomistajana kumpaa kautta palvelut syntyvät tehokkammin: asiakasohjauksella vai demokraattisella ohjauksella valtuuston kautta?