30.1.2010

14.1.2010

Vältä pitkiä hakkuusopimuksia

Pitkät hakkuuajat aiheuttavat ongelmia puumarkkinoiden toimivuudelle.

Puumarkkinoiden sääntelyn purkamisen jälkeen markkinoiden toiminta on ollut hapuilevaa. Näyttää siltä, että sekä ostajat että myyjät ovat olleet ihmeissään, kun kauhea puupula ja täysi ostajakato vuorottelevat tiiviiseen tahtiin. Soppa puumarkkinoilla on kiehunut komeasti, kun puun käyttö, puun tuonti, määräaikaiset veronalennukset ja puuvarastot ovat kaikki aiheuttaneet toisiaan vahvistavia heilahduksia.

Pystykaupoissa ostaja on perinteisesti ehdottanut parin vuoden hakkuuaikaa. Suuret puun käyttäjät yrittävät turvata tasaisen puun saannin suuren leimikkovarannon avulla eli keräävät pystypuuta varastoon. Houkutus varastojen keräämiseen on suuri, sillä pystyssä oleva puu ei helposti pilaannu ja varastojen rahoitus tulee pääosin metsänomistajilta. Suuri varasto on kuitenkin kaikessa tuotantotoiminnassa ongelmallinen. Varasto sisältää aina riskin hinnan tai tarpeiden muuttumisesta ja vaikeuttaa merkittävästi tuotannon suunnittelua ja ohjausta.

Markkinaheilunnan tekijöihin voidaan vaikuttaa ja tulee vaikuttaa. Muun vaikuttamisen ohella puun myyjä voi omien puukauppojensa osalta vaikuttaa pystypuun varastojen määrään. Jos valtaosa pystykaupoista tehtäisiin oikeaan eikä kuviteltuun puutarpeeseen - esimerkiksi muutaman kuukauden hakkuajalla - kauppoja tehtäisiin tasaisemmin, myyjä saisi rahansa täsmällisemmin ja epävarmuus väärästä hinnasta pienenisi puolin ja toisin.

Tee siis pystykaupat vain silloin, kun ostajalla on todellinen tarve eli ostaja sitoutuu nopeaan hakkuuaikatauluun. Silloin teet palveluksen sekä itsellesi että edistät puumarkkinoiden toimivuutta ja tasaisuutta.

Jaakko Temmes
valtuutettu
MHY Päijät-Häme