16.1.2006

Sopiva metsäsuunnitelma minulle?

(Julkaistu MHY Itä-Hämeen Kotimetsä-lehdessä)

Metsänhoitoyhdistys on nopeassa tahdissa uudistanut metsäsuunnittelun järjestelmiään ja tuoreimpana askeleena on otettu käyttöön verkkometsäpalvelu. Mitä uutta on nyt tarjolla ja vastaavatko ne minun omiin tarpeisiini?


Olin pari vuotta sitten tilanteessa, jossa metsätilojeni metsäsuunnitelmat olivat pääosin vanhentuneita. Osa suunnitelmista oli olemassa vain vanhoina hiirenkorvalle kuluneina papereina, osasta löytyi sen lisäksi muutama vuosi sitten osittain päivitetyt tiedot. Ja nekin suunnitelmat, jotka olivat tietokoneella, olivat tietysti useammassa eri järjestelmässä. Lisää vaikeutta toi se, että tilani ovat eri kunnissa eli olen jäsenenä useammassa metsänhoitoyhdistyksessä.

Asetin metsäsuunnitelmieni uudistamiselle kolme selkeää tavoitetta.
- haluan uudistetut suunnitelmat jatkuvaan ylläpitoon eli jatkuvasti voimassa oleviksi
- haluan, että voin jakaa suunnitelmien selailun ja ylläpidon eri osapuolien kesken
- haluan kaikki tilat ja suunnitelmat samaan järjestelmään,

Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma

Perinteinen suunnittelutapa oli uudistaa suunnitelmat noin viidentoista vuoden välein yhdistämällä alueellinen metsävaratietojen keruu ja yksittäisten suunnitelmien teko. Metsänomistaja sai tuloksena kansion, joka sisälsi
paperimuotoisen suunnitelman seuraavaksi kymmenvuotiskaudeksi.

Suunnitelmien teon ja säilytyksen siirtyminen tietokoneille antoi järjestelmän käytön osaaville - esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksille - mahdollisuuden päivittää suunnitelman tietoja kymmenvuotiskauden välilläkin, vaikkapa uutta leimikkokuvausta varten tai tilan arvon määrittämiseksi. Päivitysmahdollisuutta käytettiin vain erityisen tarpeen vaatiessa. Metsänomistaja sen sijaan tukeutui yleensä vain hänelle toimitettuun suunnitelman alkuperäiseen tulosteeseen.

Tietojärjestelmien kehitys on edelleen parantanut suunnitteluohjelmien päivitysominaisuuksia ja samalla tietokoneet ovat levinneet jokamiehen käyttöön. Minusta nyt ollaan tilanteessa, jossa metsäsuunnitelman jatkuva ylläpito on kiinni ainoastaan siihen sovitetuista työtavoista. Työtapojen muutos ei edes suoraan lisää metsäsuunnittelun kustannuksia, sillä suunnitelman uudistamisen asemesta sitä ylläpidetään luontevasti aina sen käytön yhteydessä, kun päivitystieto on joka tapauksessa olemassa. Esimerkiksi kuvioiden tiedot ja tulevat toimenpiteet päivitetään aina kuviolle tehdyn toimenpiteen jälkeen, sillä silloin ne on joka tapauksessa arvioitava.

Jatkuva ylläpito tarkoittaakin, että kuvion tiedot muutetaan vain, kun ne oleellisesti muuttuvat eli käytännössä 5 - 15 vuoden välein. Kun päivityksien välillä käytetään suunnitteluohjelmista löytyvää puuston laskennallista kasvatusta, ovat puusto- ja suunnitelmatiedot aina riittävän tarkat metsätalouden tarpeita ajatellen.

Lisähyötynä jatkuvasta päivityksestä ja laskennallisesta kasvatuksesta on, että kaupan päälle voidaan saada vuosittainen arvio puuston määrästä ja arvosta eli metsän tasearvo. Laskettiinpa tasearvo millä menetelmällä tahansa se antaa vuosittain vertailukelpoisen luvun taseen muutoksista. Täydentämällä vuoden tuloja ja menoja vielä metsän arvon muutoksella saadaan nykyistä parempi kuva metsätalouden todellisesta kannattavuudesta.

Suunnitelmien jakaminen

Suunnitelman jakaminen tarkoittaa minulle minimissään sitä, että sekä minä itse että metsääni hoitava ammattilainen voimme selailla samoja ajantasaisia suunnitelmatietoja. Hyvänä lisäarvona pidän sitä, että myös päivittäminen on mahdollista useampaa kautta eli että myös oman metsäkäyntini jälkeen voin tarkentaa mittaamani kuvion tiedot tai kirjata erityisiä havaintojani.

Erilaisten tulosteiden pyytäminen tai lähettäminen tarvittaessa on toki hyvin yksinkertainen tapa jakaa suunnitelmatietoa, mutta ei erityisen nopea tai tehokas. Papereiden reunahuomautukset tai tietoihin tehdyt muutokset eivät välity takaisin suunnitelmatiedoiksi ja tulosteet jäävät nopeasti ajastaan jälkeen.

Toinen mahdollisuus jakaa suunnitelmatietoa on lähettää suunnitelma tiedostomuodossa tarvitsijalle. Itse jouduin omia vanhoja suunnitelmiani etsiessäni kyselemään niitä tiedostomuodossa useista eri järjestelmistä. Kuten arvata saattaa tulokset olivat sekalaisen laihoja: ohjelmistosukupolvet käyttävät eri tiedostomuotoja, samoista tiedostomuodoista on eri versiota ja tulkintoja ja vanhimpia suunnitelmia ei löytynyt missään muodossa. Suunnitelmien tiedon jakaminen ja siirtäminen tiedostomuodossa – niin houkuttelevaa kuin se olisikin – ei käytännössä toimi ennen kuin tiedostomuodot ovat paremmin standardoituneet.

Lupaavin mahdollisuus jakaa suunnitelmatietoa tehokkaasti on mahdollistaa pääsy suunnitelmatietoihin avoimen verkon eli internetin kautta. Jos vielä yhteys suunnitelmatietoihin muodostuu käyttäen tavallista verkkoselainta, on yhteyden käyttöönotto ja käyttö mahdollista ja hyvin yksinkertaista kaikilta niin metsänomistajien kuin metsäammattilaistenkin päätteiltä.

Kokonaisuuden hallinta

Metsätilojeni jakaantuminen useaan eri suunnitelmaan eri kunnissa ja eri alueille tekee kokonaisuuden hallinnan vaikeaksi. Minulle ei myöskään riitä, että suunnitelmat saadaan samaan järjestelmään, sillä tarvitsen tilakohtaisten yhteenvetojen lisäksi yhteenvetoja, joissa tarkastellaan kaikkia tiloja kokonaisuutena.

Yhdistyksen suunnitelmapalvelut - vastaus tavoitteisiini?

Metsänhoitoyhdistys voi tarjota minulle hyvän osaamisen metsän suunnittelussa ja yhdistyksellä on tarkoitusta varten käytössään hyvätasoiset suunnittelujärjestelmät. Vaatimukseni jatkuvasta ylläpidosta on heti toteutettavissa, kunhan vain sovitaan menettelytavoista ja aikaväleistä, joilla päivityksiä tehdään.

Syksyllä käyttöön tullut verkkopalvelun uusin versio mahdollistaa minulle suoran pääsyn kotikoneeltani samoihin suunnitelmatietoihin, joita yhdistyksen toimihenkilöt käyttävät minua palvellessaan. Eli ajantasaisen suunnitelman jakaminen onnistuu verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelun käyttöliittymä on toki paljon yksinkertaisempi ja sisältää vähemmän ominaisuuksia, kuin yhdistyksen oman suunnittelujärjestelmän käyttöliittymä, mutta kyllä kaikki metsänomistajan perustarpeet siinä täyttyvät.

Verkkopalvelussa ovat mukana lähes kaikki Etelä-Suomen metsänhoitoyhdistykset. Tämän yhteistyön seurauksena saan samaan verkkopalveluun myös eri yhdistysten alueella olevat metsäsuunnitelmat, mikä tuo minut askeleen lähemmäksi hyvää kokonaisuuden hallintaa.

Verkkopalvelu ei ole kuitenkaan vastaus kaikkiin tavoitteisiini. Edelleen minulta puuttuvat yhteenvedot kaikkien tilojen muodostamasta kokonaisuudesta. Toinen toteutumaton tavoite on mahdollisuus päivittää samaa suunnitelmaa sekä verkkopalvelusta että yhdistyksen järjestelmästä. Päivitysmahdollisuus on kyllä olemassa verkkopalvelussa, mutta se toimii vielä rajoitetusti eli tiedot eivät päivity yhdistyksen järjestelmään asti.

Verkkopalvelun käyttöliittymää voi myös aiheesta moittia hitaaksi ja kömpelöksi. Käytetty internet- ja selaintekniikka tuo hitautta ja osaksi on kysymys lastentaudeista tai hiomattomuudesta. Jälkimmäisiin asioihin voi varmasti odottaa parannusta lisääntyvän käytön ja uusien versioiden myötä.

Muutamista puutteistaan huolimatta verkkopalvelu on täydentänyt – minun näkökulmastani - oleellisella tavalla yhdistyksen tarjoamia metsäsuunnitelmapalveluita. Minusta se on kyllä paikkansa ansainnut.