Jouluna 2009

MENNINKÄINEN

Jaakko metsähän menevi:
rytö ryskyy, rajat raikuu
puut paksut parahtaa.

Jaakko metsästä tulevi:
kädet täynnä kukkasia
vihdaskimput kainaloissa
hiirenvirnassa viikset.


Runo: Timo Mattila 1994
Piirros: Esa Temmes 2009

PKMO:n saharetki 24.11.2009

Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:n retken kohteena oli Raunion saha Koski TL:ssä. Metsänomistajalle on aina mielenkiintoista nähdä puun käyttöä ja jalostusta. Lisäksi metsätalouden tulos syntyy lähes kokonaan sahoille menevästä puusta. Kiitos isännille.

Hakkuukohteella vilkasta keskustelua.

Isäntinä etualalla Juha Mäki (vas.) ja Antti Vuorinen (oik.).

Isäntä Ville Järvinen (oik.) vastaamassa kysymyksiin.

Re: Metsäsuunnitelma verkossa

Puheenvuorot Metsälehden keskustelupalstalla 13 ja 14.10.2009.
Koko keskusteluketju.

-----

Näin antaisin itse plussia ja miinuksia metsäsuunnitelman verkkopalveluille:

+ helppo ottaa tapauskohtaisia tulosteita kartasta, kuvioista, toimenpiteistä yms.
+ tulosteet ja otteet saa suoraan sähköpostin liitteiksi
+ suunnitelmaa voi tarkastella miltä koneelta vain, kunhan käytössä on annetut käyttäjätunnukset
- tarkoitettu lähinnä suunnitelman selailuun
- vaatii aina palveluntuottajan, jonka järjestelmässä varsinainen ylläpito tapahtuu

Suurin miinus minusta on, etten metsänomistajana pysty itse tekemään lukujen päivityksiä ja kirjaamaan muita havaintoja (tätä samaa kommentoi uudehko metsänomistajakin). Aina metsäkäynnin jälkeen voisi havainnot kirjata suoraan metsäsuunnitelmaan. Ajatus siitä, että ilmoitan korjaukset jollekin ylläpitäjälle, joka joskus kirjaa korjaukset itse suunnitelmaan ymmärtämällään tavalla, ei kuulosta toimivalta.

Muutenkin on jo korkea aika päästä eroon "10-vuotissuunnitelmista" ja siirtyä jatkuvasti ylläpidettäviin metsäsuunnitelmiin. Ei kannata tarkoituksella hukata sitä tietoa, jota jokaisen raivauksen, hakkuun tai metsäkäynnin yhteydessä syntyy.

Metsäkeskuksen metsään.fi palvelu kuulosti askeleelta parempaan. Aika näyttää, miten se etenee ja mitä muut saavat siihen mennessä aikaan.

Jaakko Temmes, 14.10.2009 18:37:35

----

Tässä tiedossani olevia vaihtoehtoja. Useimpiin pääsee tutustumaan "demotunnuksilla". Korjatkaa jos huomaatte listassa puutteita tai virheitä.

Metsänhoitoyhdistykset (SilvaNetti)
http://www.mhy.fi/mhy/suunnittelu/fi_FI/nettisuunnitelma/

Metsäkeskus (Metsään Net)
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/palvelut/me...suunnitelma/

Metsäliitto (Metsäverkko)
http://www.metsaliitto.fi/default.asp?path=1;46;2583

Stora-Enso (eMetsä)
http://extranet.portal.storaenso.com/emetsa/

UPM (Metsäsoppi)
https://www.metsasoppi.com/

Jaakko Temmes, 13.10.2009 21:11:27

Re: Mitä Innofor:sta tulee isona

Puheenvuoro Metsälehden keskustelupalstalla 3.10.2009.
Koko keskusteluketju.

Innofor on selvästi harhaoppinen ja se täytyy julistaa pannaan tai kirkonkiroukseen. Näin vaativat ainakin maalikkosaarnaajat, jotka ovat paavillisempia kuin paavit itse.

Tässä on yksi metsäalan ongelma. On yksi virallinen oppi ja siitä ei saa poiketa. Ilmiö on tehokas metsäalan uudistumisen jarru.

Itse harjoitan pääasiassa suositusten mukaista metsätaloutta. Silti seuraan mielenkiinnolla kaikkea uutta, mitä tutkitaan ja kokeillaan. Kokeiluista ja uusista ratkaisuista suurin osa tulee jäämään ajan myötä unholaan, mutta silloin tällöin syntyy niitä "suuria muutoksia", jotka leviävät käytäntöön.

Onnea ja menestystä tässä työssä myös Innoforille.

Ateisti, 9.10.2009 9:52:50

Peli kovenee Päijät-Hämeessä

Puheenvuoro Metsälehden keskustelupalstalla 3.10.2009.
Koko keskusteluketju.

Energiamies toisti tutun epäilyksen, että metsänhoitoyhdistyksen tekemät puitesopimukset puun toimituksista johtaisivat huonompaan tulokseen metsänomistajan kannalta. On syytä miettiä, mikä on oletettava tulos, jos myydään erikseen 100 kpl 100 m3:n puuerää tai yksi 10 000 m3 puuerä. Kummassa tapauksessa myyjän neuvotteluasema on vahvempi ja ehdot paremmat ? On selvää, että yksittäisessä pienessä kaupassa hinta voi joskus olla parempi, mutta useimmissa tapauksissa suurempi puitesopimus tuottaa paremman tuloksen metsänomistajalle.

Toinen epäilys, minkä energiamies esitti oli se, että metsänhoitoyhdistyksen toimilla ei ole ollut vaikutusta energiapuun markkinoiden syntyyn ja hinnan nousuun. Muutamia vuosia sitten energiapuumarkkinat olivat vaatimattomat, energiapuulla ei ollut hintaa, korjuutavat olivat kehittymättömiä ja suuret ostajat puuttuivat. Siinä tilanteessa oli tärkeää, että yhdistys metsäomistajien edustajana lähti aktiivisesti mukaan - osoittaen käytännössä, miten voidaan toimia ja miten energiapuu voi olla metsänomistajalle rahanarvoinen puutavaralaji. Jos yhdistys olisi seurannut sivusta markkinoiden ja kysynnän syntymistä, kaikki olisi tapahtunut hitaammin ja kangerrellen - tarkoittaen huonompaa rahallista tulosta myös alueen metsänomistajille. Yhdistyksen onnistumisesta aktiivisessa roolissaan kertoo myös kilpailuviraston tarkastus - tuskin kukaan olisi kannellut, jos yhdistyksen toimilla ei olisi mitään merkitystä.

Jaakko Temmes

MHY Päijät-Häme valtuutettu, 3.10.2009 14:07:41

PKMO:n energiapuuretki 23.9.2009

Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n retken teemana oli energiapuu. Isäntänä oli Biowatti ja kohteena nuoren metsän kunnostus energiapuukorjuuna.

Metsäpolitiikan tulevaisuuden haasteet

Lyhyitä muistiinpanoja seminaarista 30.9.2009.
Täältä tarkemmin seminaarin sisällöstä.

1.
Metsäpolitiikka (mm. KMO ja tukijärjestelmä) tähtää maksimaaliseen puuntuotantoon (m3). Onko se edelleen tarpeen ja johtaako se metsänomistajan huonomman tuloksen lisäksi myös muuhun laajempaan tehottomuuteen on se hyvä kysymys ?

2.
Vallitsevan tasaikäisen kasvatuksen tehokkuutta (m3:nä tai rahana) ei ole pystytty selkeästi osoittamaan. Se perustuu oletuksille ja tuntumalle. Siksi tulisi ennen kaikkea sallia sekä monipuolisempi vertaileva tutkimus että väljentää metsänkasvatustapojen kirjoa. Jos optimoidaan m3-tuottoa tilanne on selvempi, mutta rahallisen tuoton optimoinnissa muut kasvatusmenetelmät ovat hyvin vertailukelpoisia.

3.
Pitäisikö ilmastomuutoksen näkyä enemmän suunnitelmissa ? Nyt istutettavat taimet tulevat nykyisen näkemyksen mukaan kasvamaan monia asteita lämpimämmässä ilmastossa, jossa on myös pitempiä kuivia kausia kesällä. Voidaanko tätä ennakoida ?

Tilaisuudessa oli aistittavissa samanlaista muutoksen henkeä, kun ministeri Anttilankin viimeaikaisissa kommenteissa. Ehkä nyt teollisuuden ongelmat ovat tehneet maaperän otollisemmaksi muutoksille ?

Vallan sementointia MO-liitossa

Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen säännöissä todetaan, että liittokokousedustajan on oltava MTK:n jäsen. Kyseisellä säännöllä on yksi vakava sivuvaikutus, jota sitä laadittaessa ei ole tarkkaan mietitty. Säännön vuoksi voidaan aina perustellusti väittää, että Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen kannanotot ja päätökset eivät edusta alueen metsänomistajien enemmistön kantaa, vaan on tehty hyvin pienen vähemmistön näkökulmasta.

Ongelma on merkittävä Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen uskottavuuden ja maineen kannalta.

Asian voi sanoa myös toisin päin: on tyhmää, että Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi ei hyödynnä päätöksenteossaan sitä hyvin laajaa ja kattavaa jäsenistöä, mikä alueen metsänhoitoyhdistyksillä on, vaan rajaa siitä valtaosan päätöksentekonsa ulkopuolelle.

Onko MHY ja MH-maksu sama asia ?

Puheenvuoro Metsälehden keskustelussa aiheesta: Metsänhoitoyhdistystoiminta lopetettava 26.8.2009 20:55:58.
Lue koko ketju.

Meneeköhän tässä aina välillä puurot ja vellit sekaisin ?

Metsänhoitoyhdistys on yksi asia, metsänomistajilta kerättävä veroluonteinen metsänhoitomaksu on toinen ja se kenelle metsänhoitomaksurahat annetaan on kolmas asia.

Parempi on kysyä että
1) onko metsänhoitomaksu tarpeen metsätalouden edistämiseksi?
2) jos on, niin kenelle se pitäisi antaa ko. tarkoitusta varten ?

Metsänhoitoyhdistysten tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta on turha keskustella. Jätetään se asia yhdistysten palveluja käyttävien päätettäväksi.

Kilpailun esteet ja niiden purkaminen

Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n lausunto Maa- ja metsätalousministeriön metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishankkeeseen, kilpailutyöryhmä.

Esitelty työryhmälle 21.8.2009.

TAUSTAA

Metsätalous on yrittäjyyttä vapailla markkinoilla - viranomaissäätelyä tulee pikemminkin purkaa kuin lisätä. Metsätaloutta ja metsänhoitoa ohjataan liian pikkutarkasti lakien kautta.

Puumarkkinoiden vapautta ja kilpailua on lisätty. Miksei samoin tehtäisi myös palvelutuotannossa ?

Palvelutuotannon keskeinen kilpailutekijä on hallita alueen metsävaratietoja ja metsänomistajatietoja.

On muistetttava, että metsäteollisuus ja metsänomistajat eivät ole tasavertaisia neuvottelukumppaneita (vrt. kuluttaja ja kauppa).

METSÄNHOITOYHDISTYKSET

Metsänhoitomaksu aiheuttaa kilpailullisia ongelmia siksi, että maksu menee automaattisesti paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle.

Haitta kilpailulle ei poistu sillä, että kehitetään metsänhoitoyhdistyksen kirjanpitomenetelmiä.

Ongelman ratkaisumalleja:
- poistetaan metsänhoitomaksu
- sallitaan metsänhoitomaksun ohjaaminen metsänomistajan valitsemalle palveluntuottajalle
- ohjataan metsänhoitomaksut valtakunnalliselle organisaatiolle, jonka tilaa tarvittavat edistämispalvelut valtakunnallisesti ja paikallisesti

Metsänhoitoyhdistykset ovat hyvin erilaisia - tämä on hyvä muistaa.

METSÄKESKUKSET

Monet palvelutehtävät mahdollista eriyttää itsenäiseksi liiketoiminnaksi:
- metsäsuunnittelu
- tiehankkeiden suunnittelu ja toteutus
- ojien kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus

Selkeät viranomaistoiminnot erikseen. Muut edistämistehtävät eri organisaatioon.

Edistämistehtävissä edelleen tärkeä rooli:
- metsävaratietojen ylläpidossa
- yhteishankkeiden alullepanijana ja koordinoijana
- tutkimuksen ohjaajana ja suosituksien antajana

Erityisesti metsävaratietojen ja metsänomistajatietojen osalta tarvitaan selkeämpiä pelisääntöjä viranomaisten ja palveluntuottajien kesken.

METSÄTEOLLISUUS

Onko savujako edelleen voimassa, ehkä alueittainen?

Metsäteollisuus valikoi myyjät - suuret myyjät etusijalla, erityisesti sopimusasiakkaina. Pienten myyjien käytettävä pääsääntöisesti MHY:tä.

MHY:n valtakirjakaupat eivät kelpaa kaikille ostajille, suorat ostot etusijalla. Metsäteollisuuden toiminta vahvistanut häiriöitä puumarkkinoilla: esimerkkeinä kesän 2007 hintapiikki, tuontipuu ja veronalennukset.

Metsäteollisuuden järjestöt ja metsäteollisuusyritykset antavat keskenään ristiriitaista tietoa, joka hämmentää metsänomistajia.

Metsäteollisuuden järjestöjen ja suurten metsäteollisuusyrityksen resurssit ja vahva asema mediassa hallitsevat julkisuutta.

Haavekuva yksinkertaisesta, selkeästä edunvalvonnasta

Tätä minä tarvitsen. Edunvalvonta tai paremminkin yhteistyö on välttämätöntä metsätalouden kehittämiseksi.

Tarvittavan osaamista löytyy MTK:sta, mutta nykyinen rakenne on mahdoton. Tarvitaanko kokonaan uusi järjestö vai onko MTK:lla kykyä muuttua ?

Metsänomistajan edunvalvontaketju - oma näkökulmani

(lyhennelmä esityksestä Pääkaupunkiseudun metsänomistajat ry:n edunvalvontaillassa 22.4.2009)

"Tämä on metsänomistajien itse päätettävä"

Hieno lause, josta on helppo olla samaa mieltä. Puhuttiin sitten vaikka metsänhoitomaksusta tai edunvalvonnasta. Vaikeudet alkavat vasta sitten, kun etsitään tahoa, jolla on oikeus puhua metsänomistajien äänellä. Uskoako sitä, jolla on suurimmat lihakset, paras supliikki vai kovin ääni?

Mitä jos kysytään MTK:lta ?

Perinteisesti metsänomistajien asioista on kysytty MTK:lta. MTK:n jäsenistö on pääosin maanviljelijöitä, joista iso osa on myös metsätalouden harjoittajia. Laskutavasta riippuen jäsenistössä on noin 10-20% suomalaisista metsänomistajista. Vaikka MTK kuuntelee päätöksissään myös metsänomistajaliittoja, päätösvalta on tiukasti maatalousjäsenillä. Siis jos MTK vastaa kysymykseen on saatu vastaus vasta pieneltä osalta metsänomistajia.

Mitä jos kysytään metsänhoitoyhdistyksistä ?

Metsänhoitoyhdistyksien valtuustoihin metsänhoitomaksua maksavat tilat ovat äänestäneet edustajansa. Yli päättävä elin eli valtuusto kattaa siksi ainakin äänestysprosentin verran alueensa metsänomistajista (40%) tai jos äänestämättä jättäminen tulkitaan valtakirjaksi valitulle valtuustolle, metsänhoitoyhdistyksen vastaus kattaa lähes kaikki alueen metsänomistajat. Harmi vaan, että metsänhoitoyhdistyksiä on Suomessa 113 eli koko maan kattavan mielipiteen saaminen metsänhoitoyhdistyksiltä vaatii vastauksen niiltä kaikilta.

Eikö helpompaa vastausta saisi metsänomistajaliitoilta ?

Suurin osa metsänhoitoyhdistyksistä kuuluu taas laajemmalla alueella toimivaan metsänomistajaliittoon - kysytään siis sieltä. Metsänomistajaliiton asioissa ylin päätösvalta on käytännössä metsänhoitoyhdistyksien edustajilla. Mutta sitten tulee se ongelma: edustajilta edellytetään MTK:n jäsenyyttä eli edustajaksi käy vain pieni vähemmistö metsänomistajista. Liiton mielipide ei siis koostukaan yhdistysten jäsenistön mielipiteistä, vaan yhdistysten MTK-laisten jäsenien mielipiteestä. Metsänomistajaliitto ei siis pysty vetämään yhteen alueensa metsänhoitoyhdistyksien mielipidettä eli antamaan kattavaa vastausta.

Mitä jos kysytään suoraan metsänomistajilta ?

Kattavin tieto metsänomistajista on metsänhoitomaksun keräämistä varten oleva rekisteri. Sieltä löytyvät ne yli 300 000 tilaa, joiden omistus ylittää pinta-alaltaan metsänhoitomaksun kynnyksen. Tilojen lisäksi sieltä selviävät myös tilojen omistajat. Jos kysyy asiaa suoraan heiltä, voi saada kattavan vastauksen. Kysymys, ruksit ja kirje jokaiselle. Työlästä - kyllä, mutta aina parempi kuin kymmenet välikädet ja "edustuksellisen demokratian" tasot. Ehkäpä se todellinen mielipide - vaikkapa metsänhoitomaksusta - saataisin viimein esiin.

Metsähoitomaksusta vielä

(Kommenttipuheenvuoro Metsälehden keskustelupalstalta 3.3.2009)

Omassa aloituspuheenvuorossani käsittelin vain MTK:n roolia metsätaloudessa. Muissa puheenvuoroissa nousi mukaan myös MH-maksun ja MH-yhdistysten rooli.

MH-maksusta en malta olla lisäämättä muutamaa komenttia.

Minusta MH-maksun suurin ongelma ei ole itse maksu, vaan sen pakko-ohjaus paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle.

Odotan uteliaana EU:lle tehdyn mm. MH-maksua käsitelleen valituksen käsittelyä. Löytyykö Suomesta yhtään niin taitavaa virkamiestä tai politiikkoa, joka pystyy vakuuttamaan EU:n kilpailuviranomaiset siitä, että MH-maksun pakko-ohjaus ei haittaa kilpailua?

Itse MHY-valtuutettuna sahaan omaa oksaani, kun kritisoin tai olen pienentämässä MH-maksua. Suuri MH-maksujen osuus yhdistyksen rahoituksessa tekee sekä valtuuston että yhdistyksen toiminnan helpommaksi, kun ei joka euroa tarvitse pyytää asiakkailta eikä ole suhdanteiden armoilla.

Kannattaa kuitenkin kysyä itseltään metsänomistajana kumpaa kautta palvelut syntyvät tehokkammin: asiakasohjauksella vai demokraattisella ohjauksella valtuuston kautta?

Miksi en ole MTK:n metsäjäsen?

(Julkaistu lyhennettynä Metsälehti Makasiinissa 2/2009 ja Metsälehden keskustelussa)

Minua ovat monet MTK:n jäsenet moittineet ja nimitelleet, koska en ole MTK:n metsäjäsen. Metsätalouden edunvalvonta on minulle niin tärkeä asia etten halua ohittaa asiaa välinpitämättömästi. Siksi kirjasin alle perusteluni.

Toivon, että perusteluni hyödyttävät myös MTK:ta. MTK:n metsäjäsenyyskampanja on jäänyt kovin kauaksi tavoitteistaan ja kritiikkini kertoo syitä siihen.

Metsänomistajana kuulun alati kasvavaan enemmistöön, joka ei harjoita maataloutta. Olen myös nk. etämetsänomistaja eli ryhmässä, joka on kooltaan suuri, mutta valitettavan passiivinen ja aliedustettuna päätöksenteossa.

Metsätalouden kehittämiseen liittyvistä asioista olen vuosien varrella keskustellut ja kirjoittanut paljon. Ilokseni olen havainnut, että en ole ainoa, joka kaipaa muutoksia toimintaympäristöön ja uskoo alan kehittyvän muutenkin kuin tukien lisääntymisen kautta. Olen myös usein pettynyt kansallisiin metsäalan kehitysohjelmiin tai -mietintöihin, sillä niitä vaivaa näköalattomuus, ts. tulevaisuuden ratkaisut haetaan vuosikymmenten takaisista toimintamalleista. Sanon tämän siksi, että se näkyy myös kriittisessä suhtautumisessani MTK:hon.

Ennen kuin menen enemmän kritiikin puolelle annan tunnustusta ja ihan aiheesta: MTK on maatalouden edunvalvojana Suomen paras ja tehokkain etujärjestö, jonka henkilöstö on osaavaa ja koulutus korkeatasoista. Tästä on näyttöä kymmenien vuosien ajalta. Alan lehti, Maaseudun tulevaisuus-, on yksi Suomen parhaiten toimitetuista lehdistä.

Maatalouden ja metsätalouden edunvalvonnalla iso ero

Maatalouden liiketoiminta tapahtuu tiukan säännellyssä ympäristössä. Metsätaloudessa tilanne on toinen. Metsätalouden tulot syntyvät puun kysynnästä, johon vaikuttaa suoraan markkinatilanne maailmanlaajuisilla vapailla markkinoilla. Maatalouden edunvalvonnassa poliittisen päätöksenteon ja sääntelyn ohjailu on keskeistä, mutta metsätaloudessa sen merkitys on pieni.

Tämä ero liiketoimintaympäristöissä tarkoittaa myös oleellista eroa edunvalvonnassa. Maataloudessa poliittisen päätöksenteon ja sääntelyn ohjailu on keskeistä, mutta metsätaloudessa ohjailun merkitys on pieni. Metsätaloudessa on tavoiteltava ennen kaikkea hyvin toimivia puumarkkinoita, hyvää kysyntää puulle ja tehokkaita metsätalouden palveluita. Metsänomistajan näkökulmasta MTK:n paras osaaminen liittyykin puumarkkinoiden pitkään tuntemukseen.

Nimensä mukaisesti MTK on maataloustuottajain järjestö. Metsätalous on ollut mukana maatalouden sivuelinkeinona. Ajatus laajentaa toimintaa metsäjäsenillä kuulostaa helpolta, mutta on todellisuudessa vaikeaa, sillä maatalouden tehokas edunvalvonta ei palvele hyvin metsätalouden edunvalvontaa eikä päinvastoin.

Mitä on metsätalouden edunvalvonta?

Tässä esimerkkejä siitä, mitä hyvä edunvalvonta pitää sisällään:

• palvelualan kilpailua on edistettävä purkamalla jäykkyyksiä organisaatioista ja toiminnasta:
• metsäkeskusten palvelutoiminta ja viranomaisroolit on eriytettävä
• metsänhoitomaksu on muutettava kilpailua rajoittavasta tekijästä kilpailua lisääväksi tekijäksi
• metsänhoitoyhdistyksiä on ohjattava demokraattisen kontrollin asemesta asiakkaiden kautta
• kansalliset kehitysohjelmat, kuten KMO, on uudistettava
• metsätalouden terveyttä on edistettävä karsimalla ja yksinkertaistamalla tukia
• puukauppatapoja on nykyaikaistettava (mm. kokorunkokauppa)
• hakkuupalvelut ja puun välityspalvelut on vapautettava kilpailulle
• metsäomaisuuden arvopaperistamista on lisättävä (yhteismetsien rinnalle Oy- ja rahastomuotoiset yhteenliittymät) tilakokojen kasvattamiseksi ja erikoistumisen edistämiseksi
• metsätilojen kaupan varainsiirtovero on alennettava ja markkinoita edistettävä
• on luotava uusia keinoja hinta- ja kysyntävakauden edistämiseksi
• metsästykseen on luotava laajempia sopimusmalleja ja edistettävä alan liiketoimintaa

MTK on ollut toimintaympäristön kehittämisessä yleensä jarrumiehenä eikä edelläkävijänä kuten haluaisin. En myöskään usko, että järjestö, jolla on erinomainen osaaminen toimimisesta säännellyssä ympäristössä, ensimmäisenä ehdottaisi sääntelyn purkua.

Ovatko tuet ja veronalennukset tehokasta edunvalvontaa?

Viime aikojen näyttävimmät toimet MTK:lla olivat osuus Ahon työryhmässä ja kätilönä toimiminen veronalennusasiassa. Kummankin toimen hyöty metsätaloudelle on kyseenalainen. Parempi olisi ollut, että markkinat olisivat saaneet toimia ilman häiriöitä. Ahon työryhmän ehdotuksista puuttui näkemys tulevaisuudesta ja sitä ohjaavat toimet. Johtopäätökseni oli, ettei myöskään MTK:lla ollut sellaista esittää, vaan sekin tyytyi tuttuun peliin tukirahojen lisäämiseksi.

Tuet ja veronalennukset eivät pitkällä aikavälillä edistä tärkeintä päämäärää eli toiminnan vahvaa kehittämistä. Kokemukset osoittavat pikemminkin päinvastaista.

Onko tämä selkeää, avointa ja tasapuolista?

Olen viiden metsänomistajajärjestön jäsen. Järjestöt ostavat tarvitsemiaan palveluja metsänomistajien liitoilta, jotka taas ostavat edunvalvontapalveluita MTK:lta. Päällekkäisyyksistä huolimatta tämän vielä hahmotan. Suurempi ihmettely alkaa siitä, että minua vaaditaan vielä - kuudennen kerran - jäseneksi samaan edunvalvontaketjuun. Nyt hinta on moninkertainen, mutta lisäys äänioikeuteen on olematon. En myöskään ymmärrä miksi MTK:n jäsenelle pelkkä metsätalouden edunvalvonta maksaa vähintäin saman kuin maa- ja metsätalouden edunvalvonta yhdessä.


Kohti toimivampaa edunvalvontaa

Toivon, että huono tulos uusien metsäjäsenien saamisessa herättää MTK:n muutokseen ja tarvittavaan nöyryyteen. Jos metsäjäsenille halutaan tarjota korkealaatuista edunvalvontaa se vaatii väistämättä MTK:n rakenteiden ja perinteisten toimintatapojen muuttamista.

MTK:n minullekin kauppaama edunvalvonnan lisäpaketti - metsäjäsenyys - ei ole mennyt kaupaksi ja syyt ovat minusta selvät. Tärkein askel oikeaan suuntaan olisi, että metsätalouden edunvalvonta itsenäistyisi MTK:n maatalouden edunvalvonnasta. Silloin MTK:n myymä metsätalouden edunvalvonta saisi tarvittavaa uskottavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä painotukset paremmin kohdalleen. Jäsenyysasia - eli se miten metsänomistajat ostavat edunvalvontapalveluja - olisi sekin helpompi järjestää itsenäisen metsätalouden keskusliiton kanssa.

Jaakko Temmes,
metsänomistaja, MHY-valtuutettu
Helsinki

Äänestä metsänhoitomaksulla ?

(puheenvuoro Metsälehden keskustelussa)

EU:lle tehtiin kantelu metsänhoitomaksusta ja metsänhoitoyhdistyksien vaalit päättyivät muutama viikko sitten. Sekoittamalla näitä aineksia sopivasti saadaan aikaan mielenkiintoinen uusi ratkaisumalli.

Nyt metsänhoitomaksu pakko-ohjataan paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle. Entä jos annetaankin metsänomistajalle vapaus ohjata metsänhoitomaksu sille palvelujen tarjoajalle, jonka palvelut sopivat metsänomistajalle parhaiten ?

Silloin metsänhoitomaksu ei enää vääristä kilpailua ja jäykistä toimintaa - päinvastoin. Eikä metsänhoitomaksu tunnu enää puhtaalta verolta, kun sitä maksamalla voi ihan oikeasti tehdä valintoja tärkeäksi katsomiensa asioiden puolesta.

Jaakko Temmes
metsänomistaja
Helsinki.